2014/12/17

Opi suomea - harjoituksia

Huomautus: Tämä on vanha kirjoitus joulukuulta 2014. En saanut tätä vielä piilotettua. Lue mieluummin uusi kirjoitus: http://aku-opettaa.blogspot.fi/2015/04/opi-suomea-linkkeja-videoihin-ja.html


***


Jos osaat jo asiat sivun http://personal.inet.fi/atk/akutalikka/suomi/ videoissa, voit lukea ja kuunnella Henryn harjoituksia: http://lingvox.weebly.com/14.html - paina play-kolmiota niin kuulet äänen, puhetta, joka on tekstin ja kuvien kanssa.


Sanakirjoja

http://www.wiktionary.org/
http://www.sanakirja.org/

Taivutus
http://www.wiktionary.org/
http://www.verbix.com/languages/finnish.shtml (vain verbiä)

Foorumeita
http://www.reddit.com/r/learnfinnish
http://www.finlandforum.org/viewforum.php?f=9&sid=58693277898ad111336497050ad0cd2b

Ääntämistä
http://forvo.com/languages/fi/
https://kielikompassi.jyu.fi/opetus/s2/mps/

Sanoja
http://en.wiktionary.org/wiki/Wiktionary:Frequency_lists/Finnish_wordlist
http://en.wiktionary.org/wiki/Wiktionary:Frequency_lists/Finnish

Kursseja
http://www.uusikielemme.fi/
http://h105.it.helsinki.fi/FinnishForForeigners/default.htm
http://www.101languages.net/finnish/free-finnish-course/

http://users.jyu.fi/~pamakine/kieli/suomi/sijat/sijatadverbien.html
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/Finnish.html

Lukemista
http://yle.fi/uutiset/selkouutiset/
http://www.puhutaan-suomea.net/

Luettelo
http://www.reddit.com/r/LearnFinnish/wiki/resources


Lisää suomen opiskelua (lisään linkkejä näihin Facebook-päivityksiini):




Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet:

2014/12/08

TE-toimisto, työnhakusivustoja ja ansioluettelo

Työvoima- ja elinkeinotoimistolla (TE-toimistolla) on paljon tietoa Internetissä. Lue sivu http://te-palvelut.fi/te/fi/nain_asioit_kanssamme/te_palvelut/aineistot/index.html ja katso sieltä videoitakin, jotka ovat Työ- ja elinkeinoministeriön Youtube-kanavalla. Avoimia työpaikkoja voi etsiä varsin monilta sivuilta, vaikkapa duunitori.fi-palvelusta tai Facebookista, mutta ehkäpä varminta on käyttää virallisempia ja tunnetumpia sivustoja, kuten
Monille näistä sivuista voi rekisteröityä ja tallentaa vaikkapa ansioluettelonsa tai osaamisportfolionsa. Eräs mainio työnhakuunkin soveltuva palvelu on Näytön paikka. Lisää ohjeita tulee myöhemmin.

Joskus, kun hakee sähköisesti työpaikkoja, voi olla vaivalloista kirjoittaa jokseenkin samat asiat eri palveluihin. Esimerkiksi www.seuturekry.fi, kuntarekry.fi ja isompien kaupunkien omat työnhakujärjestelmät samantapaisia mutta erillisiä palveluita.

Ansioluettelo (cv eli curriculum vitae)

Lue läpi sivu http://ansioluettelo.org/ansioluettelon-laatiminen/
(älä välitä muutamista kirjoitusvirheistä tai mainoksista, joissa saattaa lukea esimerkiksi "Täytä CV ja työhakemus").

Voit ladata tästä joitakin ansioluettelomalleja. Joissakin malleissa on myös siviilisääty, mutta sitä ei tarvitse kertoa, eli voit poistaa kyseisen rivin.

CV eli ansioluettelo kannattaa tehdä huolellisesti ja ajoissa.

Myöhemmin tulee opastusvideoita tekstinkäsittelyohjelmiin (LibreOffice ja Microsoft Word). Tarkoitus on niissä harjoitella myös riippuvan sisennyksen käyttöä.

Työhakemus


Monesti on hyvä selvittää, mitkä firmat ylipäätään tarvitsevat tiettyä ammattimiestä (esim. hitsaaja) ja soittaa suoraan jollekin "työpäällikölle" tai vastaavalla nimikkeellä olevalle henkilölle. Myöhemmin tulee google-hakuvinkkejä tästä aiheesta.

Työhakemus kannattaa lähettää mahdollisimman aikaisin. Jotkut työnantajat eivät välttämättä edes lue hakemuksia, jotka ovat perillä aivan hakuajan lopussa, viime tingassa. Ensimmäisinä tulleet luetaan monesti tarkemmin kuin muut, ainakin jos hakemuksia tulee kymmenittäin.

Tarkempia ohjeita työhakemuksen tekemiseen Lassila-Tikanojalta: https://www.youtube.com/watch?v=iS-aifJLEXs

Työhakemus nettivideona?


Jotkut työnhakijat tai -antajat suosivat videomuotoisia ansioluetteloita. Tässä kaksi esimerkki-video-cv:tä: https://www.youtube.com/watch?v=VwxYnuEMUug tai erityisempi https://www.youtube.com/watch?v=NV-h2iSOZ7g

Työhaastattelu ja muuta asiaa


Alla on lisää sivuja, joita voi ehtiessään lukea. Monilta sivuilta voi myös ladata ansioluettelomallin omalle koneelle tai vaikka muistitikulle (usb flash disk) talteen. Kirjoitan myöhemmin lisää tietoa näistä linkeistä tai poistan huonoja.


Lähettänyt klo Ei kommentteja:

2014/12/04

Sähköposti Hämeenlinnassa

Jos käytät sähköpostia, jonka osoite loppuu aina.net, virpi.net tai armas.fi, sinun täytyy ehkä ottaa jokin toinen sähköposti käyttöön. Nimittäin aina.net-, virpi.net- ja armas.fi-sähköpostit lopetetaan maaliskuussa 2015. Katso lisää Soneran tiedotteesta.

Soneran ostettua Ainacomin kuluttajaliiketoiminnan näiden osoitteiden käyttö loppuu 31.3. 2015. Periaatteessa kai Soneran tai Ainacomin pitäisi ilmoittaa näiden palvelujen käyttäjille palvelun lopettamisesta. Kuitenkin joillakuilla vanhoilla modeemiasiakkailla on ollut tämä sähköpostipalvelu käytössä ilman että heillä on ollut toimivaa Internet-yhteyttä Ainacomilta. Oletteko törmänneet asiaan, että henkilö ei tiedä sähköpostinsa loppumisesta? Muutaman tapauksen tiedän. Alle sopii kommentoida.

Suurin osa näiden sähköpostipalveluiden (domainit eli toimialueet armas.net, virpi.net ja aina.net) tietää kyllä asiasta. Veikkaan, että viisi prosenttia käyttäjistä ei tiedä.

Sonera/Ainacom ei siis tietääkseni ole tiedottanut sähköpostilla asiasta, eli ne vanhan Ainacomin sähköpostiasiakkaat, joilla ei ollut Ainacomilta Internet-yhteyttä tänä vuonna käytössä, eivät ehkä tiedä sähköpostipalvelun loppumisesta. Arvelen, että tällaisia puhelinmodeemiasiakkaita voi olla joitakin kymmeniä tai satoja. He ovat ehkä ostaneet esim. Saunalahden tai dna:n mokkulan vanhan analogisen, hitaan ja kalliin modeemin tilalle (älkää sekoittako puhelinmodeemia, joka estää lankapuhelimen käytön, adsl-modeemiin, joka ei estä lankapuhelimen käyttöä).

Ilmainen sähköposti

On melko helppo ottaa käyttöön ilmainen sähköposti luukku.com, Outlook tai GMail, mutta on myös paikallisempi varteenotettava vaihtoehto - hameenlinnalainen.com. Vuosi tai kaksi sitten kokeilin ottaa käyttöön tällaisen sähköpostin - etunimi.sukunimi@hameenlinnalainen.com - ja se vaikutti olevan helpompi kuin muut palvelut, jotka vaativat monimutkaisia salasanoja ja muita rekisteröitymisiä. http://hameenlinnalainen.com/

Yritän tehdä tämän hämeenlinnalainen/kuntalainen-sähköpostin käyttöönottamisen helpottamiseksi opastusvideon piakkoin.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet:

2014/11/20

Tietoa blogista (tietokoneen peruskäytön opetus)

Tässä blogissa on enimmäkseen tietokoneen peruskäytön opastusta. Jonkin verran on asiaa myös edistyneempään käyttöön, varsinkin videosarjojen osissa 3. Ensimmäinen julkaisu on kuitenkin lukiofysiikkaa (täydennystä ja lisälukemistoa Otavan Opiston sivujen uuteen FY8-materiaaliin). Ehkä käytän blogia myös suomi toisena kielenä -opetukseen.


Pieniä tietokonevihjeitä ja -ohjeita

Tätä sivua voi zoomata, kun painaa näppäimistöltä Ctrl-napin alas ja pyörittää hiiren rullaa. Muissakin ohjelmissa tekstiä voi suurentaa samalla tavalla, esimerkiksi Word-asiakirjoissa. Toinen vaihtoehto on painaa näppäinyhdistelmää Ctrl+ (control on alarivillä ja plussa toiseksi ylimmällä, nollan vieressä). Tämä vinkki toimii monissa sovellusohjelmissa, mutta jos haluaa suurentaa tekstiä koko Windowsin laajuisesti, voi käyttää Ohjauspaneelia ja Näytön tai Suurennuslasin valikoita (ohje toimii käyttöjärjestelmillä Windows Vista/7/8/8.1)


Vihje: estä ylimääräiset mainokset nettisivuilla Adblock-ohjelman avulla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Adblock_Plus - moniin selaimiin Adblockin voi asentaa oikealla puolella olevasta "kolmen viivan valikosta" (lisää työkaluja - Laajennukset). Ylläolevan linkin lopussa on myös ohje laajennuksen asentamiseksi.

Mikä on ATK? Mikä on TVT?

ATK on nykyisin TVT: automaattinen tietojenkäsittely -termi on korvattu termillä tieto- ja viestintätekniikka, jonka englanninkielinen lyhenne on ICT. Vanhanaikaisena ihmisenä käytän kuitenkin atk-lyhennettä yleensä, sillä kyllä tvt:kin on atk:ta.

Muuta asiaa

Hapan huomio: Googlen blogger/blogspot-palvelu ei alleviivaa linkkejä, mikä on huono homma alkeisopastuksen kannalta. Ylläolevat tekstit "Ensimmäinen julkaisu" ja "jos haluaa suurentaa tekstiä..." ovat nimittäin linkkejä, joita voi napsauttaa hiirellä. Linkit eivät kuitenkaan näy kovin helposti, koska tällä blogialustalla oletusasetuksissa on niin määritelty. Täytyy mennä piikittämään css:ää.


Omat materiaalini tässä blogissa ja YouTube-kanavallani / OneDrivessä ovat CC-lisenssillä, mutta linkitykset muiden materiaaleihin voivat olla erilaisella lisenssillä.

Opi suomea - Aku opettaa, Henry opettaa ja muutkin opettavat. 

Suomi toisena kielenä -oppimateriaalia on sivulla http://personal.inet.fi/atk/akutalikka/suomi


Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet:

2014/11/19

Näppäimistö ja hiiri - perusteet ja tehokäyttö

Näppäimistö

Ensimmäinen video: tavallinen kirjoittaminen näppäimistöllä ja nappuloiden nimet. Ääni on valitettavasti hiljainen, mutta tavallisilla kuulokkeilla pitäisi kuulua hyvin. Toisessa videossa (ei vielä valmis) on mm. Control- ja Alt-nappuloista tietoa.


Vaihtoehto: sama video wmv-muodossa:
https://onedrive.live.com/redir?resid=7BB0E6641B297C04!387&authkey=!ABJbCw79-FGE7Jk&ithint=video%2cwmv
(valitse yläriviltä Download, lataa kovalevylle ja toista sieltä - ääni on valitettavan hiljaisella - pahoittelut)

Näppäimistöopastuksen kakkososa (keskeneräinen video, parempi ja lyhyempi tulee myöhemmin):
https://onedrive.live.com/?cid=7BB0E6641B297C04&id=7BB0E6641B297C04%21616&v=3
(video on noin 24 minuuttia pitkä, ja sen koko on 41 MB).

Edistyneemmille: kymmensormijärjestelmä -videosarja (Riku Järvinen): https://www.youtube.com/watch?v=oqsOQLTSd4c

Sekä aloittelijoille että edistyneemmille: seuraavassa linkissä pikanäppäimiä ja hankalampia vinkkejä. Tätä ei vältämättä tarvitse osata, mutta kannattaa lukea läpi: http://personal.inet.fi/atk/akutalikka/2014-metropolia/tietotekniikan-perusteet/vinkit/nappis/ (napsauta tätä lwww-osoitetta, joka on myös linkki, joka toivottavasti näkyy alleviivattuna)

Lisää videoita (ohjausnäppäimet Ctrl, Alt ym.) tulossa joulukuussa.

Hiiri

Hiiren käytön harjoittelemiseksi kannattaa tutustua sivuihin https://sites.google.com/site/opentiedostot/tietokone-ja-internet-tutuksi-taso-1 ja http://www.tampere.fi/kirjasto/nettinysse/hiiri_uusi/hiirihukassa.html#



Lähettänyt klo 1 kommentti:
Tunnisteet: ,

2014/11/18

Apua pc:lle, tabletille ja älypuhelimelle sosiaalisesta mediasta sekä Linux/Ubuntu-ohjeita

Facebookissa on monia ryhmiä, joissa autetaan ihmisiä sekalaisissa tietokoneongelmissa. Muistakin sosiaalisen median palveluista löytyy vastaavia apu- ja harrastepalstoja, kuten suomi24/tietotekniikka.
Luettelen tässä muutamia suomenkielisiä tukisivustoja tai -ryhmiä (suluissa jäsenmäärä 18.11.2014):


Twitterissä elää ihan oma maailmansa esimerkiksi pedagogisista teknologioista. Esimerkiksi aihetunnisteilla #seoppi löytää paljon mielenkiintoisia päivityksiä, järjestöiltä kuten  on saatu hyviä vinkkejä. Ehkä atk-tukiongelmiin Twitter on vähän kehno, vaikka on sitä sellaisessakin kai käytetty.

Lisään sivuja sitä mukaa kun niitä tulee vastaan. Kommentoida sopii kernaasti. Aiemmin olen vastaavia etsinyt ja koonnut blogikirjoitukseeni parin vuoden takaa: http://akutalikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/128545-tietotekniikka-pitkaikaisemmaksi-ja-hyotykayttoon

Monet ihmiset jakavat ja kommentoivat esitelmiä (kalvot/diat/slaidit) SlideShare-palvelussa. Esimerkiksi "Tietotekniikkaa tumpeloille": http://www.slideshare.net/mh57335/tietotekniikkaa-tumpeloille-1-kerta

Linux ja ilmaiset ohjelmistot

Linux on tärkein osa ilmaisista, turvallisista ja avoimista käyttöjärjestelmistä. Voit tutustua esimerkiksi Otavan opiston teettämään oppimateriaaliin Ubuntu 12 -käyttöjärjestelmästä: http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/at/at1/index

Tälle sivulle tulee myöhemmin Lubuntu 14.04 -käyttöjärjestelmän ohjeita.
Lähettänyt klo 1 kommentti:
Tunnisteet:

2014/11/17

Tietokoneen käytön alkeita (Windows 7, netti, Word)

Kun tietokone on käynnistynyt ja työasemalle on kirjauduttu, ruudulla näkyy työpöytä (Desktop). Sitä voi hallita hiirellä ja näppäimistöllä. Yleensä työpöydän reunassa (tehtäväpalkissa) on pikakäynnistysnappuloita. Niitä voi napsauttaa eli klikata kerran, jotta kyseinen ohjelma käynnistyy. Työpöydällä voi myös olla pikakuvakkeita, joita täytyy kaksoisnapsauttaa ohjelman avaamiseksi. Tietokoneohjelmat käynnistyvät yleensä ikkunoihin, joita voi suurentaa tai siirtää hiirellä.

Hyvää materiaalia Windows 7 -ympäristössä:
http://eduman.fi/EVL.php (napsauta linkkiä niin pääset lukemaan  kirjamuotoista opasta).

Tiedostot, kansiot ja näppäimistö (Akun hieman haastavampia ohjeita aiemmilta kursseilta): http://personal.inet.fi/atk/akutalikka/2014-metropolia/tietotekniikan-perusteet/oppitunnit.html#01b

Markus Aallon opetusvideoita (Windows 7 ja MS Office):



Opetusvideoita Windows 7:sta ja Office 2010:sta: http://personal.inet.fi/atk/akutalikka/2014-metropolia/tietotekniikan-perusteet/videot/sisallys.html

WWW eli "nettisivujen kokoelma"

WWW-selain on ohjelma, jolla nettisivuja katsellaan eli selataan. Yleisimmät selaimet ovat Internet Explorer, Mozilla Firefox, Opera ja Google Chrome. Usein www-selaimeen on asetettu aloitussivu, esimerkiksi www.google.fi tai www.bing.com, jotka ovat hakukoneita. Nettisivujen osoitteiden alkuosassa on http:// tai http://www mutta sitä ei yleensä tarvitse kirjoittaa, kun syöttää osoiteriville uutta osoitetta.

Tarkkuutta termeihin! Tahdon täsmentää, että Internet ei ole sama kuin www, vaan Internet on yleinen tietoverkko, jossa on esimerkiksi nettisivuja eli www-sivuja. Internet on siis paljon muutakin kuin nettisivuja, esimerkiksi sähköpostia, uutisryhmiä, puhelu-, musiikki- ja videopalveluita, vertaisverkkoja, ftp/sftp-tiedonsiirtoa ja pikaviestintää.

Helsingin kaupunginkijasto on tehnyt videoita mm. netin käyttämisen harjoitteluun: https://www.youtube.com/watch?v=PsLjCs52WT8

Kuvan tallentaminen selaimesta (Markus Aalto): https://www.youtube.com/watch?v=Uz2w_y0kun0&list=UUAf5mip0VaFT2NgHZrrVizA

Harjoitus 1 (liittyy alla olevaan videoon "Windows 7 ja Firefox")

Tehtävä: Käynnistä www-selain ja mene Googlen hakusivulle. Etsi tietoa variksesta sekä ääninäyte linnun laulusta.

Ohje: Ruudun reunassa on pikakäynnistyspainike, mahdollisesti sininen e-kuvake tai punertava symboli. Kun hiiren vie sen päälle (mutta ei vielä napsauta), näkyy ohjelman nimi. Napsauta nappulaa, jossa on jonkin yllämainitun selaimen nimi. Pian ohjelma käynnistyy. WWW-osoite on ylin tekstikenttä ikkunassa. Mahdollisesti kannattaa ensin poistaa edellinen osoite, joka osoiterivillä näkyy. Kokeile kaksoisnapsauttaa tai kolmoisnapsauttaa osoiteriviä ja painaa näppäimistöltä Delete, kunnes teksti häviää. Paina sitten Enter. Voit nyt kirjoittaa osoiteriville google.fi tai google.com (tai pelkkä google ehkä riittää). Kirjoita hakukenttään (ruudun keskelle) varis ja paina Enter. Mene Wikipedian artikkeliin napsauttamalla sinistä tekstiä. WWW-osoite näkyy sen alapuolella vihreällä tekstillä.

Akun tekemiä opastusvideoita vuodelta 2013 (parempia versioita tulossa joulukuussa 2014):

Word 2010 ja muut tekstinkäsittelyohjelmat

Alla on muutamia linkkejä. Myöhemmin tulee varsinaista materiaalia.

Mervi Ruotsalaisen tekemä Word 2007/2010-opas: http://gallia.kajak.fi/opmateriaalit/yleinen/RuoMer/ATK_STH10S/WORD_OHJE_%202007_2010_UUSIN.pdf

Monenlaisia ohjeita Word 2010 -ohjelmaan Itä-Suomen yliopistosta: https://wiki.uef.fi/display/opkmateriaalit/MS+Word+2010

Pitkä video: LibreOffice- ja OpenOffice-perusteet - https://www.youtube.com/watch?v=b1rFeoQHtAQ (Tommi Lahtonen, JY)
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: ,

2014/10/08

Lisälukemistoa lukion modernin fysiikan kurssille

Olin mukana tekemässä oppimateriaalia Otavan opiston FY8-kurssille vuonna 2014. Opetussuunnitelman ja julkaisujärjestelmän muutosten johdosta varsinainen kurssimateriaalisivu http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fy/fy8/index ei enää toimi, eikä sitä näytä löytyvän arkistopalveluistakaan etusivua enempää.

Tässä kirjoituksessa on ylijäänyttä lisämateriaalia. Osa kirjoituksesta on suunnattu opettajille tai opettajaopiskelijoille. Monet näistäkin linkeistä lienevät vanhentuneet, mutta joitakin kadonneita sivuja voi vielä löytyä hakukoneiden välimuistista tai Internet Archiven Wayback Machinesta: http://web.archive.org/

Kertausta ja lisätietoa tiedonjanoisille


Englanniksi: 
- kertausta ja täydennystä lukiofysiikasta englanniksi: http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/hph.html
- lukio- ja yliopistotason peruskursseja videoituna: http://www.openculture.com/2010/01/modern_physics_a_complete_introduction.html

 Aalto-hiukkasdualismin ja klassisen fysiikan rajalla
Mustan kappaleen säteily
Black_body_visible_spectrum.gif
Kuva: erilämpöisten kappaleiden lähettämän säteilyn suhteellinen intensiteetti näkyvän valon alueella. Lähde: Dariusz Kowalczyk, GFDL, Wikipedia
Joskus kuultava luonnehdinta, että elektronit ja valo ovat samaan aikaan sekä hiukkasia että aaltoja, on ongelmallinen, sillä hiukkaset ja aallot ovat konkreettisia, klassiseen mekaniikkaan perustuvia selitysmalleja, jotka eivät kaikilta osin sovellu kvanttimekaniikan ymmärtämiseksi. Ne onkin korvattava luvussa 1 mainitulla abstraktilla aaltofunktiolla, jonka kehittymistä kuvaa Schrödingerin yhtälö. Nykyisessä, kvanttimekaanisessa atomimallissa elektronin tila kuvataan neljällä kvanttiluvulla, joita voi osittain verrata mm. lämpöopin tilamuuttujiin, lämpötilaan, paineeseen ja tiheyteen.

Kaksoisrakokoe

Kaksoisrakokokeessa valoa päästetään kahden pienen raon kautta varjostimelle (tai kameraan, fluoresoivalle pinnalle tms.). Thomas Young teki alkuperäisen kokeen 1800-luvun alussa. Siinä muodostuu interferenssikuvioita, jollaisia klassiset hiukkaset eivät voisi muodostaa. Selitys vaatii tulkintaa, että valo on aaltoja. Newtonin ajoista lähtien vallinnut valon hiukkasteoria väistyi Youngin kaksoisrakokokeen myötä 1800-luvun alussa. Myöhemmin kylläkin siis todettiin “uudestaan”, että myös hiukkasteoria on tarpeen: fluoresoivalle levylle ilmestyy kokeessa ensin yksittäisiä pisteitä eli valo vuorovaikuttaa kuin hiukkanen. http://sivut.koti.tpo.fi/ajnieminen/kak.pdf
Kahden raon tapauksessa fotonit jakautuvat varjostimelle eri tavalla kuin jos raot olisivat yksitellen auki ja jakaumat summattaisiin. 1900-luvun loppupuolella saatiin samanlaisia tuloksia myös elektroneilla. Nekään eivät siis käyttäydy pelkästään kuin klassiset hiukkaset, kuten hiekanjyvät, jotka vastaavassa kokeessa muodostaisivat kaksi kekoa. Jopa yksittäin elektroneja tai fotoneja ammuttaessa ne ikään kuin menevät molemmista raoista läpi eli interferoivat “itsensä kanssa”. Lisätietoa englanniksi: http://phys.org/news92937814.html
Kvanttimekaniikan todennäköisyysyhtälöt selittävät, miksi fotonin tai elektronin osumakohta riippuu siitä, onko samanaikaisesti auki yksi vai kaksi rakoa. Aallonpituus, rakojen etäisyys ja varjostimen välimatka määräävät kuvion, kunhan hiukkasten kokonaismäärä on riittävän suuri: yksittäisen hiukkasen osumiskohtaa ei voi ennustaa, mutta todennäköisyysjakauma tunnetaan. Kaksoisrakokoe on myös hyvä ajatuskoe kvanttimekaniikan selventämiseksi ja osoittaa niin valon kuin hiukkastenkin duaalisen luonteen.
Voit tarkastella Youngin kaksoisrakokoetta valolla englanninkielisen videon avulla: http://video.mit.edu/watch/thomas-youngs-double-slit-experiment-8432/ - vastaava koe onnistuu siis myös kotioloissa laserin ja lyijykynänterien avulla:  http://www.scientificamerican.com/article/bring-science-home-light-wave-particle/


Säteily ja ydinenergia

Säteilyannosten mittaamisesta:  http://www.stuk.fi/julkaisut/kirjasarja/kirja1_2.pdf 

 Voit tutustua ydinkarttaan ja katsoa videolta uraani-235:n hajoamissarjan lyijyksi https://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=MVUAZQLb_9c 

 Useimmat fissioreaktorit ovat kevytvesireaktoreita (paine- tai kiehutusvesireaktorit), raskasvesireaktorit ja kaasujäähdytteiset grafiittihidasteiset reaktorit. Tyypillisesti reaktorissa on useita satoja polttoainenippuja. Polttoaineen välissä on lämmönsiirtäjäainetta ja neutroneita hidastavaa ainetta, jotka voivat olla samaakin ainetta, kuten vettä. Lisäksi on säätösauvoja, joilla voi hidastaa neutroneita joustavasti.
Uraania rikastetaan voimalaitoskäyttöä varten lähes aina, jotta saadaan ketjureaktiota varten riittävä pitoisuus (kriittinen massa) fissiiliä nuklidia. Toisaalta on olemassa teknologiaa, jolle riittää fissiilin isotoopin U-235 alhainenkin pitoisuus (luonnonuraanissa 0,7%), ja teknologiaa, joka käyttää muita luonnossa esiintyviä alkuaineita (lähinnä toriumia).
Ydinjäteongelman hoitamiseksi pääasiallinen suunnitelma on loppusijoitus kallioperään, mutta periaatteessa olisi mahdollista transmutatoida korkea-aktiivinen jäte vähemmän aktiiviseksi tai jopa uudeksi polttoaineeksi, jolloin loppusijoituksen tarve vähenee. Näiden vaihtoehtoisten tekniikoiden sekä taloudellinen että poliittinen käyttökelpoisuus voi kuitenkin olla huono loppusijoitukseen nähden. Lisätietoa kiinnostuneille näistä aiheista: TEM, STUK, Energiateollisuus, CO2-raportti, Wikipedia, WNA ja Ilmastotieto. Onpa joku ehdottanut jopa ydinjätteen pulverisointia ja levittämistä tasaisesti ilmakehään, jolloin radioaktiivisen aineen pitoisuus olisi taustasäteilyn tasolla tai alempana.
Ydinvoiman ja uusienkin fissioteknologioiden hyviä ja huonoja puolia: Princeton, IPFM.
Maan päällä fuusioreaktioita on käytetty lähinnä ydinaseissa (joita voi tosin hyödyntää myös rauhanomaisessa toiminnassa maan päällä ja avaruusmatkailussa). Ydinfuusion aikaansaaminen hallitusti vaatii korkeita lämpötiloja ja monimutkaista teknologiaa, joten sen tutkimus on ollut hankalaa. ITER-projekti on melko kallis, mutta vaikka fuusioreaktion kustannustehokas hallitseminen ei lopulta onnistuisikaan, sivuhyötyinä saadaan paljon tutkimustietoa ja esimerkiksi metallurgisia pieniä läpimurtoja.  

Monet yritykset tutkivat fuusioenergiaa, ja läpimurroista uutisoidaan silloin tällöin: http://www.scientificamerican.com/article/lockheed-claims-breakthrough-on-fusion-energy1/. Lisäksi Tokamak-tyyppisten koelaitosten ohella on viime aikoina tutkittu myös lineaarikiihdytintyyppisiä fuusioreaktoreita: http://www.scientificamerican.com/article/alternative-fusion-technologies-heat-up/

Hiukkasfysiikka ja kvanttimekaniikka

Kannattaa katsoa Tiedeviikon 2012 esitelmä “Pieniä hiukkasia, suurta tiedettä”: https://www.youtube.com/watch?v=dTTCpplMtkw - siinä on mm. hiukkasfysiikan historiaa, peruskäsitteitä ja nykytutkimusta (Jukka Maalampi, 31 min).
Atomifysiikka käsittelee atomin elektroniverhon fysiikkaa. Ydinfysiikka käsittelee ytimen rakennetta ja ydinreaktioita. Hiukkasfysiikka käsittelee alkeishiukkasten ominaisuuksia ja niiden välisiä vuorovaikutuksia. Atomifysiikassa riittävät pienet energiat, mutta hiukkasfysiikassa tarvitaan suurimpia energioita.
Nykyisin tärkeä, melko uusi tutkimusalue on nanotiede, joka on sekoitus atomitason kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa. Tehokkaita tietokoneita tarvitaan mallien testaamisessa ja ilmiöiden simuloinnissa. http://www.csc.fi/tutkimus/alat/Nanotiede - kokeellisen ja teoreettisen tutkimuksen rinnalle onkin tullut laskennallinen tutkimus.
Pyörimismäärän (tunnus L) toisia nimityksiä ovat kiertoliikemäärä, liikemäärämomentti, impulssimomentti ja pyörimisliikemäärä. Termiä käytetään sekä mekaniikassa että kvanttimekaniikassa.
Kattava kaavio standardimallista: http://www.cpepphysics.org/images/2014-fund-chart.jpg
Vaikka aiemmin on fermioneista ja bosoneista puhuttu lähinnä alkeishiukkasten yhteydessä, ne voivat olla myös kokonaisia atomiytimiä. Jaottelu kyseisten hiukkastyyppien keskenhän menee sen mukaan, onko spin kokonaisluku vai puoliluku. Esimerkiksi Helium-3-ydin on fermioni (koska spin-kvanttiluku on puoli) mutta He4 bosoni (spin 0). Bosoneilla voi esiintyä kvanttimekaanisia ilmiöitä makroskooppisella tasolla. Lisää tästä ilmiöstä ja myös valon hidastamisesta: http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/ultrakylmassa_kvanttimekaniikka_jyllaa  
Julkaisuja hiukkasfysiikasta (lukioyhteistyö): http://lukio.pyhajoki.fi/cern/ ja matkakertomus lukiolaisten ekskursiosta CERN-tutkimuskeskukseen: http://www.miklu.fi/Tiedekoulu/CERN/
774px-Standard_Model_of_Elementary_Particles.svg.png
Kuva: alkeishiukkaset (lähde: Wikipedia) - fermionien perheet ovat kolme vasemmanpuoleista saraketta
Suomalaisten tieteen popularisoijien Kari Enqvistin ja Esko Valtaojan kirjoja sopii lukea: esimerkiksi Enqvistin Olemisen porteilla ja Valtaojan Kaiken käsikirja tarjoavat proosan ja pohdinnan kautta mielenkiintoista lisätietoa tämän kurssin ja muunkin fysiikan aiheista. Tiedettä popularisoivissa kirjoissa ja kirja-arvosteluissa on lukion oppimäärän täydennyksien lisäksi monenlaisia filosofisia näkökulmia, esimerkiksi ”Unelmia viimeisestä teoriasta” ja “Kosmoksen hahmo”.
Kannattaa lukea mainio Richard Feynmanin suomennettu kirja QED - valon ja aineen ihmeellinen teoria, jos sen esimerkiksi kirjastosta löytää.
Standardimallin yhtälöt voi kirjoittaa auki, jolloin ne ovat sivun mittaisia, mutta matemaattisin apuneuvoin yhtälöt muuttuvat elegantimmiksi, esim. http://iopscompetition.org.uk/?p=376
Yksinkertainen mutta kattava selitys, miten standardimalli toimii: http://teachers.web.cern.ch/teachers/archiv/HST2002/feynman/components.html  
Vahvan vuorovaikutuksen (tarkemmin: nukleonien välisen voiman) voimakkuuden suuruudesta kaavio: http://webs.mn.catholic.edu.au/physics/emery/hsc_quanta_quarks.htm#strong
Kertaustaulukoita alkeishiukkasista voi etsiä MAOLin taulukkokirjasta tai laajemmin vaikka Wikipediasta englanniksi: http://en.wikipedia.org/wiki/Template:Particles. Näin paljon ei tosin tarvitse tällä kurssilla osata. Tutkimus Higgsin hiukkasen ja muiden hiukkasfysiikan ilmiöiden alalla on edelleen vilkasta, ja uusia löytöjä tapahtuu usein, esimerkiksi http://phys.org/news/2014-07-physicists-rarer-long-sought-higgs-particle.html ja http://blogs.nature.com/news/2014/06/higgs-particle-linked-to-matter-not-just-force-particles.html
Numeerista tietoa maailmankaikkeudesta: http://www.physicsoftheuniverse.com/numbers.html
Hiukkastutkimuksen historiaa -video - A Crash Course In Particle Physics: https://www.youtube.com/watch?v=HVxBdMxgVX0
Animaatio standardimallista ja maailmankaikkeuden alkuhetkistä (englanniksi): http://www.wimp.com/particlephysics/

Hiukkastutkimus

Humoristinenkin aaltofunktiojenkka opettaa meille kvanttimekaniikkaa:
 http://www.joutsa.fi/lukio/karaoke/jenkka.mp3

Supersymmetria ja standardimallin laajennokset

Standardimalli ei ole riittävä teoria huomattavasta tarkkuudestaan ja ennustamiskyvystään huolimatta. On monenlaisia teorioita, joiden avulla pyritään laajentamaan tai korvaamaan standardimallia. Ahkerasti tutkittuja ovat supersymmetriset teoriat, kuten jotkin säieteoriat, joissa on yleensä noin kymmenen ulottuvuutta ja jotka pystyvät yhdistämään gravitaation kvanttimekaniikkaan. Säieteorioissa yksiulotteiset säikeet värähtelyineen vastaavat standardimallin hiukkasia. http://en.wikipedia.org/wiki/Elementary_particle#Beyond_the_Standard_Model
Supersymmetria on fermionien ja bosonien välinen symmetria, eli fermioneja ja bosoneja olisi yhtä monta lajia (fermioneja olisi yhtä monta kuin skalaari- ja vektoribosoneja yhteensä). Lisäksi kaikilla standardimallin alkeishiukkasilla olisi supersymmetrinen, samanmassainen mutta spin-kvanttiluvultaan puoli yksikköä pienempi, vastinhiukkanen. Kokeilla ei kuitenkaan ole vielä pystytty tutkimaan supersymmetrian paikkansapitävyyttä, eikä pienimassaistakaan selektronia ole havaittu. Lue lisää suhtautumisesta säieteoriaan ja yleisemmin aikaskaaloista, joilla kokeellinen fysiikka on vahvistanut teoreettista fysiikkaa.

Sekalaista ja haastavampaa

Virtuaaliset hiukkaset -termi on hieman harhaanjohtava (kun puhutaan vuorovaikutuksista): http://profmattstrassler.com/articles-and-posts/particle-physics-basics/virtual-particles-what-are-they/
Ovatko elektronit sittenkään alkeishiukkasia? http://gizmodo.com/5903391/electrons-can-split-into-two
Valon muuttaminen massallisiksi hiukkasiksi on mahdollista: http://www.sciencedaily.com/releases/2014/05/140518164244.htm  
Kvanttimekaniikalla on deterministinenkin muotoilu, joka voisi kehittyessään ratkaista paljon ongelmia: http://www.wired.com/2014/06/the-new-quantum-reality/
Matemaattisempi näkökulma standardimalliin (vaatii käytännössä yliopistomatematiikkaa ja -fysiikkaa): http://www.stfc.ac.uk/ppd/resources/pdf/standardmodel09.pdf
Gravitoneista ja Higgsin bosonista voi löytää havainnollisia selityksiä myös erinäisiltä keskustelupalstoilta: http://www.reddit.com/r/askscience/comments/nafdw/whats_the_difference_between_the_higgs_boson_and/
Valon nopeuden määrittäminen juustolla ja mikroaaltouunilla: http://vetamix.net/video/laborationer-best%C3%A4mning-av-ljusets-hastighet_20475

Hypoteeseja: takionit  ja magneettiset monopolit

Valoa nopeammin kulkeva hiukkanen on takioni. Jotkin teoriat ennustavat takioneiden olemassaolon. Ne olisivat hyvin kummallisia hiukkasia, sillä niiden nopeus kasvaa energian vähentyessä. Niiden massa olisi imaginäärinen. Joskus arveltiin, että neutriinot voisivat olla takioneita.
Maxwellin yhtälöt eivät ole symmetrisiä. Jos niistä halutaan symmetrisiä, yhtälöihin pitää lisätä sähkövarausten lisäksi myös magneettivaraukset. Tällaisia yksinapaisia magneetteja - magneettisia monopoleja - ei ole koskaan luonnossa havaittu. Kun tavallisen tankomagneetin halkaisee kahtia, syntyy kaksi pienempää tankomagneettia, joissa molemissa on sekä pohjois- että etelänavat. Jotkin teoriat kuitenkin ennustavat erillään olevien pohjois- ja etelänapamagneettivarausten olemassaolon.

Suhteellisuusteoria

Kolme pitkää johdantoa erityiseen suhteellisuusteoriaan: https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/763105p/materiaali/763105P_monjst.pdf ja http://cc.oulu.fi/~tf/tiedostot/pub/johdatus_suhteellisuusteoriaan/luennot/jstES.pdf ja http://solmu.math.helsinki.fi/2014/SR1_TL.pdf - huomaamme siis, että erityisen suhteellisuusteorian matematiikka ei mene kovin paljon lukion oppimäärän yli.
Aikadilaatiosta nopeuden funktiona on hauska java-sovelma: http://www.walter-fendt.de/ph14e/timedilation.htm
Miten Einstein kirjoitti alkuperäisiä yhtälöitään erityisessä suhteellisuusteoriassa? http://www.pitt.edu/~jdnorton/Goodies/Zurich_Notebook/
Suhteellisuusteorioihin liittyvistä teoreettisista ongelmista, Lorentz-muunnoksesta sekä valon nopeuden koejärjestelystä: http://www.tieteessatapahtuu.fi/005/lehti.htm - suppeaa suhteellisuusteoriaa on testattu ja varmennettu monin kokein: http://math.ucr.edu/home/baez/physics/Relativity/SR/experiments.html  
Artikkeli “Denialismi, luonnontieteiden edistyksen oheisvahinko?” http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/41570/10663  
Tähtitieteen historiaa: Einsteinin suhteellisuusteoria (professorit Enqvist ja Maalampi haastateltavina): http://areena.yle.fi/radio/1670339

Kosmologia ja avaruus

Gravitaatioaallot ovat väreilyä aika-avaruuden geometriassa ja etenevät valon nopeudella. Arvellaan, että kosmisen inflaation aikana syntyi gravitaatioaaltoja. Jos suuri määrä ainetta liikkuu nopeasti (esim. tähden luhistuessa), voi syntyä gravitaatioaalto. Hieman kuten laser on koherenttia fotonien liikettä, gravitaatioaaltoa voidaan pitää  koherenttina gravitonien liikkeenä (teoriat tosin vaihtelevat). Gravitoneja ei voi edes teoriassa havaita maanpäällisillä laitteilla, mutta gravitaatioaaltoja (ja samalla joitakin ominaisuuksia gravitoneista) voisi. Gravitonit ovat kvanttimekaaninen lähestymistapa gravitaation selittämiseen, kun taas aika-avaruuden kaareutuminen on suhteellisuusteoreettinen tapa. Vuonna 2014 hihkuttiin innosta, kun oli löydetty gravitaatioaaltoja, mutta myöhemmin havainto oli osoittautunut mittausvirheeksi: http://www.hs.fi/m/tiede/a1414644868869 

Gravitaation luonteesta englanniksi: http://einstein.stanford.edu/content/relativity/q1669.html
Voit katsoa esitelmän “Miksi maailmankaikkeudessa on ilmiöitä? Esko Valtaoja at TEDxTurku” https://www.youtube.com/watch?v=bt08xunsGc4
Tähdet ja avaruus -lehdessä on tuoreita uutisia, kysymyksiä ja vastauksia maailmankaikkeuden tutkimuksen ja suhteellisuusteorian alalta. Esimerkiksi: ”Kuinka suuri maailmankaikkeus on?” https://www.avaruus.fi/kysy-tutkijalta/faq/kuinka-suuri-maailmankaikkeus-on.html
Laaja esittely hiukkasfysiikasta ja kosmologiasta:
 http://www.helsinki.fi/~www_sefo/johdatus/2013/johdatus1_1_2013.pdf
Tähtitieteellisten etäisyyksien määrittämisestä http://www.astro.utu.fi/zubi/sphere/dist.htm
Yleisradion tv-ohjelmasarjasta ”Viisi kulmaa kosmologiaan” saa mielenkiintoisen yleiskuvan kosmologiasta ja maailmankaikkeudesta monien tieteiden kontekstissa. Tälle fysiikan kurssille kiinnostavimpia osia ovat ensimmäinen ja viimeinen. Ykkösjaksossa (1/5, Kaikkeuden alku) selvitetään maailmankaikkeuden alkua ja viimeisessä (5/5, Leikin loppu) kuudennessa) loppua fysiikan näkökulmasta. http://fi.wikipedia.org/wiki/5_kulmaa_kosmologiaan. Taltiointeja ohjelmasta voi löytää YouTubesta: Kaikkeuden alku ja Leikin loppu.
Lisätietoa mustista aukoista, säieteoriasta ja näiden käytännön sovelluksista:  http://theory.physics.helsinki.fi/~cosmology/kesakoulu2012/mustataukot.pdf
1000px-History_of_the_Universe.svg.png
Kuva: tärkeimpiä ajanjaksoja maailmankaikkeuden historiassa (lähde: Wikipedia)
Placnk-satelliitti ja kosminen taustasäteily: https://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=28182488
Tietoa kuusta ja vuorovedestä: http://vetamix.net/node/7144
Mainiolta Khan Academy -sivustolta ei kovin paljon löydy FY8-kurssiin liittyen, mutta alkuräjähdyksestä kannattaa katsoa tämä video (englanniksi): https://www.khanacademy.org/science/cosmology-and-astronomy/universe-scale-topic/big-bang-expansion-topic/v/big-bang-introduction
Yleistietopaketti kosmologiasta: http://wmap.gsfc.nasa.gov/universe/

Hypoteeseja ja uusia teorioita : pienet mustat aukot ja kosmiset jänteet

Mustalla aukolla ei välttämättä ole kokorajaa, vaan on arveltu, että jopa atomin kokoisia mustia aukkoja - mustia miniaukkoja - voisi olla olemassa. Näitä olisi luultavasti syntynyt pian alkuräjähdyksen jälkeen, ja ne olisivat suunnilleen nyt tulossa elinkaarensa päähän. Myös LHC-kiihdyttimessä on arveltu syntyvän pienikokoisia mustia aukkoja.
Kosminen jänne on ohut, mutta käsittämättömän pitkä energiasäie, joka on saattanut toimia galaksin siemenenä. Kosmisia jänteitä voisi kenties käyttää myös aikakoneina, koska aika-avaruus niiden lähellä käyttäytyy erikoisesti.

Nanotiede ja atomifysiikka

Nykyisin tärkeä, melko uusi tutkimusalue on nanotiede, joka on sekoitus atomitason kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa. Tehokkaita tietokoneita tarvitaan mallien testaamisessa ja ilmiöiden simuloinnissa. http://www.csc.fi/tutkimus/alat/Nanotiede - kokeellisen ja teoreettisen tutkimuksen rinnalle onkin tullut laskennallinen tutkimus.
Historiaa: juttu nanotieteestä vuodelta 1982: http://www.tieteessatapahtuu.fi/982/paalanen.html
Atomifysiikka käsittelee atomin elektroniverhon fysiikkaa. Ydinfysiikka käsittelee ytimen rakennetta ja ydinreaktioita. Hiukkasfysiikka käsittelee alkeishiukkasten ominaisuuksia ja niiden välisiä vuorovaikutuksia. Atomifysiikassa riittävät pienet energiat, mutta hiukkasfysiikassa tarvitaan suurimpia energioita.

Sanastoja ja henkilöhakemistoja

http://phys.kent.edu/~manley/physicists.html

Modernin fysiikan sanastotaulukko suomeksi ja englanniksi (täydennettävänä) https://docs.google.com/spreadsheets/d/15qEcHBUsZ4SY06aK2zeOMZOnsysv-75NkQRqFT5DEJo/edit#gid=0 - tämä toteutetaan Wikipediaan kunhan ehditään.

Pedagogiikkaan painottuvia linkkejä:

Suomeksi modernista fysiikasta:

Mustan kappaleen säteily opetuksessa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/36989  

OPH:n vanha materiaali, suppea
http://www02.oph.fi/etalukio/fysiikka/fysiikka8/index.html

koulukohtaisen opetussuunnitelmatyön avuksi:
http://www.maol.fi/fileadmin/users/Documents/OPS-MAOL-opas.pdf
http://www.edu.fi/lukiokoulutus/fysiikka_ja_kemia/verkkomateriaaleja_opetukseen
http://www.kotiposti.net/ajnieminen/index00.html

Vertailua modernin fysiikan suomalaisista ja ruotsalaisista oppikirjoista:
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/8186

Ionisoivan säteilyn ja aineen välinen vuorovaikutus lukion fysiikan oppikirjoissa:
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/38291  

Värien ominaisuuksia hahmottava kokeelisuus (esimerkiksi joidenkin halogeenilamppujen spektrissä on keltaisen valon kohdalla merkittävästi vähemmän intensiteettiä kuin hehkulampuilla): http://per.physics.helsinki.fi/kirjasto/ont/ts/gradu.pdf  

Videoita kosmologiasta, aurinkokunnasta ja muustakin: https://www.youtube.com/user/Kutulainen/videos  

Englanniksi modernista fysiikasta:

Nanotieteen opetusta kaikille: Mahdollisuuksia ja haasteita kouluissa ja niiden ulkopuolella: http://www.luma.fi/artikkelit/1361/nanotieteen-uusi-vaeitoeskirja-on-valmistunut  

Hiukkasfysiikasta ja kosmologiasta videoitakin: http://education.web.cern.ch/education/   

Crash course in particle physics - www.youtube.com/watch?v=HVxBdMxgVX0

Kaavioita ja koejärjestelyjä: http://www.physics.umd.edu/deptinfo/facilities/lecdem/services/demos/demosp2/demosp2.htm

Java-pohjaisia simulaatioita (osin suomeksi) http://phet.colorado.edu/fi/simulations/category/physics/quantum-phenomena

Opetusaskeleita erityisestä suhteellisuusteoriasta yleiseen: http://www.phys.unsw.edu.au/einsteinlight/jw/2006AJP.pdf  

Modern physics and students’ conceptions:
http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/0950069920140206?journalCode=tsed20#preview   - ei valitettavasti näy vapaasti - DOI: 10.1080/0950069920140206

A study of the nature of students’ models of microscopic processes in the context of modern physics experiments: http://scitation.aip.org/content/aapt/journal/ajp/71/6/10.1119/1.1566431

Helping physics students learn how to learn:
http://scitation.aip.org/content/aapt/journal/ajp/69/S1/10.1119/1.1377283

Teaching modern physics - misconceptions of the photon that can damage understanding:
http://iopscience.iop.org/0031-9120/26/2/002

The quantum understanding of pre-university physics students:
http://iopscience.iop.org/0031-9120/35/1/302

The introduction of modern physics: overcoming a deformed vision of science:
http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/0950069930150303#.Usnm5fvj5kg

STUDENTS' VIEWS OF MODELS AND CONCEPTS IN MODERN PHYSICS:
http://134.102.186.148/pubs/Niedderer/1999-NARST-WKS-QAP.pdf#page=17

Improving students’ understanding of quantum mechanics:
http://hep.uchicago.edu/~merritt/Ph235-08/Supplements/UnderstandingQuantumMechanics.pdf

An investigation of student understanding of single-slit diffraction and double-slit interference:
http://scitation.aip.org/content/aapt/journal/ajp/67/2/10.1119/1.19210

European Journal of Physics Education -julkaisu:
Evaluating College Students’ Conceptual Knowledge of Modern Physics:
http://ejpe.erciyes.edu.tr/index.php/EJPE/article/view/31
Gamma-Ray Telescope and Uncertainty Principle:
http://ejpe.erciyes.edu.tr/index.php/EJPE/article/view/71
A Didactic Proposed for Teaching the Concepts of Electrons and Light in Secondary School Using Feynman´s Path Sum Method: http://ejpe.erciyes.edu.tr/index.php/EJPE/article/view/51
The Redshifts in Relativity: http://ejpe.erciyes.edu.tr/index.php/EJPE/article/view/30
Interactive Modern Physics Worksheets Methodology and Assessment by Students:
http://ejpe.erciyes.edu.tr/index.php/EJPE/article/view/99
How the laser helped to improve the test of special theory of relativity?
http://ejpe.erciyes.edu.tr/index.php/EJPE/article/view/93
A Macroscopic Analogue of the Nuclear Pairing Potential:

http://ejpe.erciyes.edu.tr/index.php/EJPE/article/view/70
Lähettänyt klo 1 kommentti:
Tunnisteet:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)